Ympäri Suomea aikuisikänsä viettänyt Elina Loukes palasi synnyinkaupunkiinsa Savonlinnaan hieman alle 50-vuotiaana.

Muutos sai alkunsa Elinan äidin kuolemasta, jolloin Elinan iäkäs isä jäi yksin. Silloinen asuinkaupunki Helsinki ei sitonut lainkaan, joten päätti Elina tulla takaisin.

”Kävin täällä neljä vuotta sitten joulunaikaan ja piipahdin paikallisissa liikkeissä. Kuulin vain valituksia siitä, kuinka kaikki palvelut loppuvat. Järkytti se negatiivisuus. Siitä se päätökseni sitten lähti. Sanoin tyttärelleni, ettei yksi Savonlinna voi mihinkään kartalta hävitä, ja ehdotin, että lähdetäänkö Savonlinnaan tekemään jotain!”

Parikymppinen Nea-tytär innostui ja suostui mukaan, kun oma poikaystäväkin oli juuri lähtenyt Alaskaan opiskelemaan ja jääkiekkoa pelaamaan.

Ensin löytyi kahvilatilat, sen jälkeen kahvilan yläkerrasta myös asunto

Pääsiäisenä 2016 löytyi kahvilatilat, asunto sitten toukokuussa. ”Mietittiin, että eikös me nyt yhtä pientä kahvilaa pyöritettäisi ja välillä paisteltaisi pari peltiä pullaa. Toiminnan piti olla paljon pienempää, kuin mitä siitä tuli” kertoo vilkkaan Alku-kahvilan yrittäjä nyt muutama vuosi myöhemmin. Asunto löytyi eurooppalaisittain kahvilan yläkerrasta, samasta rakennuksesta aivan Savonlinnan keskustasta.

Koska Elina oli asunut Savonlinnassa 19-vuotiaaksi asti, oli täällä vielä paljon tuttuja kasvoja ja ystäviä. Elämäntapamuutos onnistui siis kaikin puolin erittäin hyvin, muuttokin sujui rivakasti yhdessä likkakaverin kanssa kuorma-autolla ajellen ja tavaroita kannellen.

Elinan mielestä savolaisissa ihmisissä parasta on hersyvä nauru ja elämänasenne

Tytärkin asettui Savonlinnaan

Mukana tullut tytärkin on asettunut niin kahvilaan kuin Savonlinnaankin. ”Tytär sanoo, ettei koskaan ole ollut niin onnellinen kuin täällä. Vaikka kummatkin lapseni ovat ehtineet asua täällä vain pari lapsuusvuotta, kokevat he tämän kotikaupungikseen. 23-vuotias poikani puhuu tänne muuttamisesta, mutta ainakin toistaiseksi työt pitävät hänet Turussa.”

Elinan mielestä Alku-kahvilan räjähdysmäinen suosio on hyvä esimerkki siitä, kuinka Savonlinnassa on kysyntää kunnon kaupunkikulttuurille. Kahvilassa kohtaavat sosiaaliset ja iloiset ihmiset, jotka seuraavat kaupungin elämää kahvilan isoista katuikkunoista.”

Kahvila Alku yllätti omistajansa räjähdysmäisellä suosiollaan. Elinan mukaan sen kaltaiselle kaupunkikulttuurille on Savonlinnassa paljon kysyntää

”Ei pidä jumittua tyhjiin liiketiloihin, se ei ole se juttu. Pitäisi keskittyä hyviin asioihin, joita kyllä riittää, ja niiden tuloksena sitten ne liikehuoneistotkin täyttyy. Täällä on teatteria ja kulttuuria, vesistöä ja metsää joka puolella. Ei onnea tuo paikka, josta voi ostaa farkut, vaan ympärivuotiset aktiviteetit, luonto ja alueen tarjoamat kaupunkikulttuurimahdollisuudet” yhteistyön ja verkostoitumisen nimeen vannova Elina luettelee.

Elinan mielestä Savonlinna kehittyy jatkuvasti, ja isoja harppauksia on jo otettu – positiivisuus on jo lähtenyt lumipallon lailla liikenteeseen. Sen näkee esimerkiksi juuri Alku-kahvilassa.

”Yksi alueen hienoimmista asioista on paikallisten ihmisten hersyvä nauru, joka raikaa jopa ilman hyviä vitsejä! Ihmiset katsovat silmiin ja välittävät toisistaan. Kun saan työltäni vapaata, tykkään viettää sen ystävieni kanssa hauskaa pitäen. Ohjelmaan kuuluu vuodenajasta riippuen torikahvit, ihana saaristo, veneily ja rennosti ottaminen. Talvella lasketellaan Ruunaalla.”

Kahvilan pyörittäminen pitää Elinan kiireisenä, mutta silti elämä tuntuu jotenkin leppoisammalta kuin aiemmin. Sosiaalista elämää on enemmän, ihmisiin suhtaudutaan yksilöinä, ja isojen kaupunkien paine jäi taakse.

Elinan elämä on Savonlinnaan muuton jälkeen leppoisampaa, kahvilan tuomista työkiireistä huolimatta

Maassa maan tavalla

Aluksi harmaita hiuksia tuottivat tiettyjen erikoisempien tuotteiden tai tavaroiden saatavuus verrattuna isompiin kaupunkeihin. ”Siihen ei kuitenkaan pidä juuttua, sillä ”maassa maan tavalla” – pitää rakentaa siitä, mitä on saatavilla. Täällä on kuitenkin paljon sellaista, mitä muualla ei ole. Ihmiset usein ajattelevat, että turistit etsivät täältä isoja kauppoja ja discoja, vaikka oikeasti tänne tullaan rauhan ja puhtaan luonnon takia.”

”En osaa kaivata mitään muualta. Pyrin aina ostamaan kaiken tarvittavan paikallisilta. Kahvilan avauksen aikoihin heinäkuussa moni paikallinen yritys oli kesälomalla, joten jouduin tilaamaan kahvilan perustamisen tykötarpeita vanhoilta kontakteiltani Raumalta, mutta nyt tällä hetkellä yritämme saada kaikki siirrettyä paikallisille toimijoille.”

Vaikka impulsiivinen Elina ei olekaan loppuelämän päätöksiä tekevä ihminen, on hän nyt asettunut Savonlinnaan ja haaveilee omasta kodista Saimaan rannalla.

”Helsingissä elin loskan keskellä, joten kaipasin lunta. Täällä on talvella puhdasta lunta ja pakkasta, se on jotenkin niin uniikkia. Kesäisin tämä on yksi Suomen lämpimimmistä paikoista, täällä on aurinkoa ja lämpöä. Mistä vain voi juosta veteen!”

  • Jaa